6 paistettua muurinpohjalettua
1 ihana ystäväpariskunta mökkivieraana
2 aurinkoista päivää
0 meressä uitua senttiä
25 litraa itsepoimittuja mustikoita
2 punkkia (1 minulla ja toinen Sampalla)
6 rantasaunailtaa
1 kahvit Cafe Salin terassilla juotu
2 pakettia makkaraa takassa paistettuna
0.5 rantapäivää
8 kaikenkaikkiaan yhdessä syötyä jäätelöä
100 paarman ja hyttysen puremaa pelkästään minussa
1 tikku kädessä
3 savustettua ahventa
1 leivottu kesäkakku
14 saunajuomaa
Lukemattomia pieniä vattupuskia tyhjennetty parempiin suihin
0 itse pyydystettyä kalaa
8 mustikkametsällä vietettyä tuntia yhteensä
3 veneretkeä
2 raumalaista ravintolaa testattu ja superhyväksi todettu!

Onpa vaan kiva mökkiviikko ja samalla ensimmäinen loma viikko takana päin. Muutama murheenkryyni varjosti muuten ihan supermukavaa viikkoa, mutta niistä selvittiin (samoin kun jäätävistä paarmanpuremista) ja nyt on pakkanen täynnä mustikkaa ja neljä oikein iloista lomalaista täällä kotona. Säät eivät todellakaan suosineet, mutta olipahan syytä ottaa välillä myös rennosti takkatulen ääressä. Saatiin silti kaikki mökkimust -jutut tehtyä ja loma tuntui lomalta ihan vaan siks, että oltiin kaikki yhdessä ja koko ajan tehtiin vaan niitä kivoja juttuja. Loma onneksi jatkuu ja varmasti paranee vaan, kun päästään kaikki uuteen paikkaan nauttimaan lomasta!

KUIN KAKSI ERI MARJAA

"Siis apua, ei Ola ollut tämmönen koskaan" "isänsä poika", "niin äitinsä tyttö", "nyt ei ole omena kauas puusta pudonnut", "Ihan äitinsä näköinen", "yhtä kova pää kun isällään", "Samuel on kyllä niin paljon aktiivisempi  kuin siskonsa". Kuulostaako tutulta?

 

Meitä verrattiin aina mun siskon kanssa tosi paljon ihan varmaan senkin takia, että oltiin niin erilaisia kuin sisarukset vaan voivat olla, mutta näytettiin kuitenkin melko samalta ja sitten tietty sitä aina mietittiin, että onko tuo nyt samanlainen kun äitinsä vai isänsä vai jopa kuin tätinsä tai mummonsa. Ne sekoitukset on aina hauskoja: näytät isältäsi, värit olet saanut äidiltäsi, luonne on tädiltäsi, kroppa mummoltasi, hiustenlaatu kummin kaimalta ja mitä näitä nyt on. Jotenkin samaan aikaan olen aina vihannut sisarusten vertailua toisiinsa ja vanhempiinsa tai muihin, mutta silti mä huomaan tosi usein itsekin tekeväni sitä omien lasten kohdalla, jos en ääneen, niin omassa mielessä kuitenkin. 

Heti Samuelin synnyttyä huomattiin, että tyyppi näyttää kyllä meidän lapselta ja Olivian veljeltä, mutta heissä ei silti ole kovinkaan paljon samoja piirteitä - luonnollistakin ehkä, että Samuel näytti heti jotenkin pojalta siinä missä Olivia on aina ollut nukkemainen tyttövauva. Ulkonäöllisesti lapsissa suurin ero on tottakai silmät. Samuelin silmät ovat siniset ja katse on suoraan isältä, välillä tuntuu, kuin katsoisin Tuomasta silmiin, kun katson Samppaa. Olivian silmät taas ovat just yhtä tumman ruskeat kuin munkin ja katse on ihan sama, meillä on jopa sama silmä vähän pienempi kuin toinen. Luonteetkin menevät enemmän niin, että Olivia on kuin minime ja mitä Samuelista nyt vielä saa irti, niin on hän enemmän isänsä tyylinen. Jos kovin karkeasti rajotellaan, niin ainakin tällä hetkellä Olivia on aivan minun pienoismalli ja Samuel aivan Tuomaksen näköinen ja oloinen, mutta silti sisaruksissa on paljon yhdistäviä juttuja ja heidät mielestäni tunnistaa sisaruksiksi. 

Luonteet. Niin. Samuel vasta kehittyy ja luonteesta tuntuu tulevan koko ajan enemmän esiin uusia asioita, mutta kyllä me jo ensiviikoista asti huomasimme, että luonne- ja temperamenttierot ovat todella suuret meidän kahden lapsen välillä. Mietin kyllä silti, että onko tässä kyse enemmän esikois-kuopus-tilanteesta vai mistä, mutta erilaisia he ovat niin monessa asiassa. Olivia oli vauvana varovainen, hiljaisempi, erittäin totteleivainen, surkea nukahtamaan yksin, helposti nauratettava, vihasi autoilua, rauhallinen liikkeissään ja jotenkin helppotahtoinen sekä aamu-uninen. Samuel menee pää edellä mihin vaan, kiipeilee, kovaääninen, sana "ei" on suurin naurunaihe, hän on melko totinen, tykkää autoilusta, hullu ikiliikkuja, hyvä nukahtamaan yksin ja pitää tarkasti huolen siitä, että hänen tahtoa totellaan heti eikä kohta eikä hän todellakaan ole aamu-uninen ollut koskaan. Iso ero on myös siinä, että Olivia oli todella paljon mussa kiinni jo melkein kolme-vuotiaaksi asti, kun taas Samuel on aina ollut jotenkin helppo jättää ja tullut hyvin Tuomaksen kanssa toimeen jo vauvana ja pidempiäkin aikoja. 

 

On heissä silti paljon samaakin. Molemmat ovat alusta asti olleet ihania halinalleja, syövät ihan kaikkea ja paljon, rakastavat seuraa, tykkäävät hurjasta menosta, ja ovat vaan niin maailman suloisimpia pikkutyyppejä omina ihanina itsenään. Heissä on paljon mua, paljon isäänsä, mutta kaikkein eniten omaa itseä, joka kehittyy joka päivä vaan paremmaksi ja upeammaksi persoonaksi. Nyt kun olen tämän tännekkin kirjoittanut, niin koitetan keskittyä siihen, ettei heitä tarvitsisi aina vertailla toisiinsa tai meihin, vaan kasvattaa heistä omanlaisia minityyppejä ja ehkä korostaa niitä hyvä perittyjä puolia, kun niitä huomaa pompsahtavan esiin. Kertokaa pliis, että teilläkin edes joskus vertaillaan ja pohditaan omenan etäisyyksiä eri puista? :)

Lasten ihanat t-paidat ja housut on saatu raumalaisesta HETKI design -liikkeestä. Kivijalkaliike palvelee asiakkaitaa keskeisellä paikalla Raumalla. Kauppa on täynnä niitä lemppareimpia kotimaisia merkkejä kuten, Papu, Gugguu ja vimma, mutta sitten sieltä saa myös muutamia kivoja ulkomaisia ja ainakin minulle uudempia lastenvaatemerkkejä. Kuvien vaatteet ovat englannista tulevaa Cribstar -merkkiä. Heidän merkin vaatteissa parasta on laadukkaat materiaalit, minimalistinen, mutta lapsekas tyyli, leikkaukset ja printit sekä ennen kaikkea suhteellisen huokea hinta, jolloin tuntuu, että ostaa sitä kivaa lasten designia ilman, että tarvitsee tuntea huonoa omaatuntoa hirmuisesta tuhlailusta - sopii ehkä mun lastenvaatefilosofiaan parhaiten! Valitettavasti Hetki desing ei vielä ole avannut nettikauppaa (ehkä myöhemmin?), mutta toivotaan, että sellainenkin vielä saataisiin, niin kauempaakin saisi tilailtua näitä erikoisempia merkkejä kotiin asti. Ihanaa, kun pikkupaikkakunnillekkin alkaa tupsahtelemaan näitä tyylikkäitä lastenliikkeitä ja eri merkkejä saa käydä hypistelemässä ennen ostopäätöstä. Seuraa heitä myös @hetkidesignoy instagramissa - saat sieltä kuvaa liikkeen tunnelmasta ja aina nopeasti tiedon uutuuksista. 

IHAN PARAS KESÄTORTTU

Koska kesää on kaikesta huolimatta vielä jäljellä ja rapujuhlakausi vasta alkamassa, niin ajattelin viimein pistää jakoon meidän kesän luottokakkuohjeen. 

Ihana Laura jatkoi hänen perheen perinteitä meidän kanssa muutama vuosi sitten juhannuksena ja siinä samassa heidän suosikki kesäkakusta tuli myös meidän ehdoton suosikkikakku kesäpöytään! Olen pyytänyt tätä reseptiä useita kertoja Lauralta ja aina se on hukkunut johonkin puhelimen syövereihin, laurakin kun vaan on napsassut reseptistä kuvan heidän mökkinsä kaapin oven sisäpuolelta. Kerran mietin, että etinpä itse reseptin netistä, mutta en löytänyt mistään ja pakko oli taas kysyä. Resepti on vissiin joku miljoona vuotta vanhasta lehdestä joskus leikattu talteen, joten netistä sitä tuskin löytyykään. Tai no nyt löytyy ja jos joku tietää reseptin alkuperän, niin saa todellakin tulla kertomaan - ihanan helppo resepti, jolla ei voi mennä vikaan!

Kesän paras ja mehevin marjatorttu

200g voita 

2dl sokeria

3 munaa

1 dl perunajauhoja

2 dl vehnäjauhoja

1.5 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1.5 dl aprikoosimarmeladia

päälle:

Vaahtoutuva flora vanilla

mansikoita tai muita marjoja

• Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri kuohkeaksi. Lisää mukaan munat yksitellen ja vatkaa koko ajan voimakkaasti. Mittaa kulhoon kaikki kuivat aineet ja lisää taikinaan. Mittaa lopuksi aprikoosimarmeladi mukaan ja sekoita taikina tasaikseki. (Suosittelen käyttämään vatkainta, mutta kerran oli pakko vatkata käsin ja onnistui sitenkin oikein hyvin!!) Voitele piirakkavuoka ja levitä taikina vuokaan. Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia. 
• Vatkaa flora vanilla, kaada pohjan päälle, asettele marjat ja nauti. 

Torttu vain paranee seuraavaan päivään, kun se on saanut maustua ja olla. Usein ollaan kuitenkin laitettu se heti pöytään malttamattomina, joten ollaan kostutettu vähän aprikoosimarmeladivedellä. Kakku on ihanan mehevä ja vaniljavaahto sopii siihen kuin nenä päähän. Ollaan kokeiltu vastapoimituilla mustikoilla ja vadelmilla ja naaam!

Ihanan helppo ja kuka tahansa saa tästä maistuvan, mehevän ja saman tien parempiin suihin katoavan kesäkakun. Menee helppoudessa britakakun ja jopa palvlovan edelle mun mielestä! Tuleeko teidän vielä leivottua kesäherkkuja tälle kesälle? Mikä on ehdoton suosikki?

LOMAMOOD

Me ollaan lomalla, niiin kauan odotetulla lomalla ja niinkin kauan kuin kaksi viikkoa. Olenhan minä tässä ollut äitiysvapaalla vaikka kuinka pitkään, mutta kyllä se vaan on mullekkin lomaa, kun Tuomas jakaa lastenhoitoa ja muita juttuja mun kanssa. Niin ja ei tarvitse olla kotona ja tehdä samoja asioita kuin mitä aina tehdään ja olo on vaan kiireettömämpi ja leppoisampi kaikin puolin. 

Ensimmäinen lomaviikko menee enemmän tai vähemmän mökillä, viikonlopuksi mennään kotiin, kun Olivia ottelee ensimmäisessä futisturnauksessaan (<3) ja seuraava viikko meneekin Kööpenhaminaa ihastellessa mun vanhempien kanssa. Mulla on ollut vähän tapana asettaa hirveitä paineita meidän kesäviikonlopuille ja muille vapaille, mutta nyt päätin tehdä toisin ja listasin itselleni ja Tuomakselle asioita joita ei ainakaan nyt lomalla tehdä. 

Lomalla me ei ainakaan:

- Kiirehditä

- Valiteta huonoista keleistä tai ainneta niiden vaikuttaa liikaa tekemisiin (ainakaan ihan koko ajan...)

- Niin tarkkaan katota mitä suuhumme pistetään ja mihin aikaan

- Siivota enempää kuin mitä on pakko

- Muisteta ottaa puhelinta mukaan joka juttuun ja tekemiseen

- Kinastella pikkuasioista
- Suunnitella liikaa
- Myöhästytä lentokoneesta
- Tylsistytä
- Mennä kenenkään yksittäisen perheenjäsenen ehdoilla missään
- Tehdä läheskään kaikkia ruokiamme itse
- Anneta pahan mielen pilata kokonaisia päiviä
- Stressata enempää kuin on ehkä vähän pakko
- Unohdeta kaksinkeskeistä aikaa
- Mietitä loman (ja kesän) päättymistä
- Nipoteta lapsille pikkujutuista, kuten nukkumaanmenoajoista ja sotkusta
- Unohdeta hetkessä elämistä ja kesämuistojen tekemistä

Tuomas ja minä ollaan aherrettu tahoillamme koko kevät ja kesä ihan nonstoppina ja tähän asti kesä on ollut pelkkää menoa ja meininkiä, joten nyt on hyvä chillata viikoksi ja heittää aivot ihan kokonaan narikkaan. Ihan sama mikä keli, niin me tehdään tästä rento ja ihana viikko ihan oman perheen kesken. Otetaan aikaa kahdestaan ja ollaan läsnä lapsille, annetaan toistemme nukkua aamuja pitkään ja syödään herkullisia myöhäisiä aamupaloja. Ihanaa kuitenkin, kun päästään puolet lomasta viettämään vielä ihan muissa ja kokonaan uusissa maisemissa ja saadaan vielä lastenhoitoapuakin sekä todellista kahdenkeskeistä aikaa. Loma alkoikin vielä niin maailman kivoimmalla tavalla, kun saatiin mun paras ystävä ja hänen miehensä mökkivieraiksi <3 Nyt just on aika onnellinen fiilis ihan kaikesta. 

ps. Oli niin sikakylmä ottaa toi kuva laiturilla just tänään, mutta nauruksi sekin silti meni - asenne ratkaisee (ja pukeutuminen)! Niin ja blogia päivittelin silti fiiliksen mukaan koko loman ajan :)